Mansikan makuun vaikuttavat tekijät tunneliviljelyssä
Miten viljelijä voi vaikuttaa mansikan makuun? Tämä kysymys tulee usein esiin kasvukaudella. Makuun vaikuttaa monta tekijää, joihinkin viljelijä voi vaikuttaa joko ennakkoon tai kasvukaudella. Tässä muutama tekijä, mitkä vaikuttavat makuun:
Lajike
eri lajikkeet ovat erimakuisia. Mansikan tulee tietysti maistua mansikalta, mutta jalostajalla voi olla muitakin tavoitteita lajikejalostuksessa, kuten kauppakestävyys, satotaso ja taudinkestävyys. Eri maissa saatetaan arvostaa eri tekijöitä: suomalaiset marjanostajat arvostavat makua ja marjan punaista väriä.
Keräämiskypsyys
joskus marjat voidaan joutua keräämään siinä vaiheessa, kun niiden pinta on vielä varmasti kestävä. Jos marja on hieman ylikypsän puolella, se ei kestä kauan rasiassa. Heikko rasiakestävyys on erityisesti ongelma, jos marjoja joudutaan kuljettamaan kauas. Maku tosin saattaa olla erityisen makea, jos marja poimitaan täysin kypsänä. Myös korkeissa lämpötiloissa marjoja ei kannata kerätä liian kypsinä, sillä kuumuus heikentää kauppakestävyyttä varsinkin mitä kypsempi marja on.
Satomäärä
jos marjat kypsyvät nopeasti, yhtä aikaa ja kypsyvien marjojen määrä on suuri, saattaa joskus niiden maku kärsiä alkuvaiheen kypsymisessä. Sokerit saattavat jakautua silloin epätasaisesti. Tämä korjaantuu yleensä siinä vaiheessa, kun ensimmäiset marjat on poimittu.
Lannoitus
oikea kalium-taso lisää sokereiden ja hapokkuuden määrää, mitkä taas vaikuttavat suoraan makuun. Myös typpi vaikuttaa makuun erityisesti nitraattimuodossa. Liika typpi voi kuitenkin heikentää sadon laatua. On huomattava, että eri lajikkeilla on erilaiset vaatimukset esimerkiksi typpi-kalium ja kalsium-kalium-suhteiden osalta. Pelkkä sokereiden määrä marjassa ei riitä, vaan makuun vaikuttaa myös hapokkuus. Ravinteita on oltava saatavilla riittävästi, mutta on myös muistettava, että liian korkea johtokyky kasvualustassa vaikuttaa kasvin veden- ja ravinteidenottoon.
Yö- ja päivälämpötila
viileä yölämpötila lisää marjojen makeutta. Tutkimusten mukaan viileä yölämpötila ja korkea päivälämpötila lisäävät sekä sokereiden että hapokkuuden määrää. Tunneleissa lämpötilaa voidaan säätää ovien- ja sivujen aukaisulla, sumutuksella ja tuulettimilla. Sopiva haihdunta erityisesti päivällä parantaa kasvuston olosuhteita ja edesauttaa ravinteiden kulkeutumista kasviin.
Viljelytekniset tekijät
pienillä tekijöillä voi olla yllättävän suuri vaikutus marjojen makuun. Kuvassa näkyy, kuinka marjatertun varsi on taipunut tukiverkkoa vasten. Kuvan marjat voivat kypsyä ja olla hyvännäköisiä, mutta niiden maku on mitätön. Tukiverkon asentaminen keväällä on siis mietittävä ja ohjeistettava huolella.
Tuholaiset
esimerkiksi pelto-, mansikka- ja marjaluteet voivat aiheuttaa makuvaurioita mansikalla. Lisäksi jotkut kasvinsuojeluaineet voivat vaikuttaa marjojen makuun.
Kastelutekniikka
liikakastelu aiheuttaa ravinteiden huuhtoutumista ja siten voi vaikuttaa marjojen makuun. Jos kasvualusta on jatkuvasti liian märkä, juuriston kehitys on heikkoa ja siitä voi aiheutua esimerkiksi tautipainetta, mutta heikko juuristo voi myös aiheuttaa ongelmia ravinteidenotossa. Jatkuvaa ylikastelua ei voi suositella. Riittävän ilmavan kasvualustan valinta on tärkeää. Lisäksi istutusvaiheessa liikatiivistys heikentää satokauden tulosta.
Taimilaatu
jos taimilaatu on syystä tai toisesta huono, esimerkiksi juuriston kehitys voi olla heikkoa ja tämä voi vaikuttaa myös marjojen laatuun. Viljelijä ei aina voi tietää vaikkapa emotaimimateriaalin laatua tai edellisen kasvukauden haasteita taimistolla. Kun taimet saapuvat tilalle, on syytä tarkistaa taimilaatu jo ennen istutusta ja mahdollisista ongelmista on ilmoitettava taimistolle välittömästi. Suosittelen käyttämään aina laadukasta taimimateriaalia.
Kasvuston seuranta kasvukaudella on erittäin tärkeää. Pienillä viljelmillä voi riittää tarkkailuun erilaiset käsimittarit, mutta pinta-alojen kasvaessa kannattaa harkita esimerkiksi EC-, kosteus- ja lämpötilaseurantaan kehittyneempää anturijärjestelmää. Lisäksi suosittelen käyttämään säännöllisesti laboratoriopalveluita, joissa kannattaa teettää säännöllisesti lehti-, puristeneste- ja ulostulevan vedenanalyyseja. Jatkuvuus seurannassa kaikissa muodoissa lisää tiedon määrää tulevaisuudessa.